Håkan Nesserin kirja Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä kertoo nuoren pojan traagisesta kesästä

Kirjoittaja: Håkan Nesser

Teoksen nimi: Kim Novak ei uinut Genesaretin järvessä

Tekstilaji: Ulkomainen romaani, dekkari

Julkaisuvuosi: 1998

Sivumäärä: 262

Kesäloma on alkamassa ja 14-vuotiaan Eerikin äiti on sairaalassa. Hänellä on syöpä ja paranemisesta ei ole tietoa. Eerikin isä on sitä mieltä, että kesästä 1960 tulee kova. Eerik lähteen veljensä Henryn ja ystävänsä Edmudin kanssa Eerikin isän ja äidin omistamalle kesämökille, jota kutsutaan Genesaretiksi. Heidän tulee pärjätä omillaan, koska Eerikin isä jää kaupunkiin vaimonsa tueksi. Henry on täysi-ikäinen freelancer, joka kirjoittaa juttuja lehtiin. Tällä hetkellä hän pitää taukoa töistä ja kirjoittaa omaa kirjaa. Lähistöllä asuu myös Berra Alberts, joka on todella kuuluisa käsipallolegenda ja hänen kihlattunsa Ewa Klaudius. Yhtenä päivänä Ewa tulee käymään Genesaretissa. Tilanne on hieman outo, sillä Ewa ja Henry menevät Henryn huoneeseen ja tämä tapahtuu useamman kerran kesänaikana. Pojat päättävät pitää silmällä tätä tilannetta, kunnes mikään ei ole niinkuin ennen. 

Keskeisiä henkilöitä on Eerik, Henry, Edmund, Eerikin isä, Berra Albertson ja Ewa Klaudius. Kirjan kaikki henkilöt tuntuvat todella aidoilta. Tämä tekee kirjasta hyvin uskottavan.  Päähenkilö on 14-vuotias tavallisen oloinen nuori poika. Hän on ihan hyvä koulussa ja muutenkin elämä on mallillaan. Vaikka kyseinen kesä on ikävä, päähenkilölle tapahtuu myös paljon kivoja asioita. Kirja on mielestäni hyvä. Kirjoittaja on todella hyvin onnistunut kertomaan nuoren pojan kesälomasta ja tuohon ikään liittyvistä tunteista. Lukukokemuksena kirja on mielestäni ehkä hiukan pitkäveteinen paikoitellen. Kirja on sopivan pituinen minulle ja se saa minulle mukavia kesämuistoja mieleen. Kirjan miljöö sijoittuu pääosin Genesaret-mökille, mutta myös esimerkiksi sairaala on suhteellisen suuressa osassa tapahtumapaikkana. Kirjassa on koko ajan minä-kertoja ja se on hyvin näkyvä tässä teoksessa. 

Tämän teoksen teema on nuoren pojan elämän täydellinen muutos. Tässä kirjassa ei kauhean hyvin esitetty henkilöiden tunnetiloja, mikä oli suuri puute. Tämän kirjan motiivi on päähenkilön eräänlainen lista. "Syöpä- treblinka- rakkaus- kuolema", päähenkilö toisti tuota listaa todella usein kirjassa. Mielestäni paras kohta kirjassa oli ehdottomasti loppu. Sen ratkaisu tuli täytenä yllätyksenä minulle ja jäin sitä miettimään vielä hetkeksi aikaa lukemisen jälkeenkin. Kirjan nimi hämmästytti minua suuresti, sillä en oikein tajunnut miten se liittyi teokseen. Vasta lopussa sille tuli selitys. Minuun teki vaikutuksen se, että kirjassa kerrottiin pitkälle henkilöiden elämää, eikä kirjan loputtua tarvinnut jäädä pohdiskelemaan, miten henkilöiden elämät jatkuivat. Tästä teoksesta uskottavan teki kirjan tapahtumat. Ne sopivat juoneen hyvin ja niihin oli helppo samaistua. Kirja kertoo mielestäni todella hyvin ja aidosti henkilöiden elämästä ja siihen liittyvistä suruista ja iloista. Mikäli tykkäät dekkareista, voin lämpimästi suositella sinulle tätä kirjaa. Se on viihdyttävä ja yllättävä kirja.