Tuija Lehtisen kiintoisa Mopo

Teoksen nimi: Mopo

Kirjoittaja: Tuija Lehtinen

Tekstilaji: Nuorten romaani

Julkaisuvuosi: 2005

Sivumäärä: 239 sivua

Kustantaja: Otava

Ei riemulla rajaa, kun Raisulla ajaa!

 Tuija Lehtisen kirjoittama Mopo on erittäin hyvä kirja nuorille mopointoilijoille. Kirjan nimi puristaa hienosti sen sisällön pähkinänkuoreen. Lehtinen sai idean kirjaansa eräältä pojalta vieraillessaan kainuulaisessa koulussa. Kirjaansa varten hän uppoutui mopojen maailmaan ja herätti jopa hämmennystä osallistuessaan mopoja myyvän liikkeen avajaisiin.

 Näin melko lyhyesti kerrottuna kirja kertoo joukosta nuoria, jotka virittelevät mopojaan keskenään Kitusen tallilla ja kuinka kenenkin elämä kulkee tallin ulkopuolella. Jokaisessa luvussa keskitytään eri henkilöön, ja lukujen nimet ovat eri mopomalleja riippuen siitä, millainen mopo kyseisen luvun päähenkilöllä on. Päähenkilöinä kirjassa toimivat mm. Veeti, Tomppa, Henrik, Antto, Late, Juksu, Pisku ja Hilsu. Nuoret löytävät aina kukin keinonsa uuden mopon ostamiseen, esimerkiksi Veeti myy kummitätinsä kalliin perintöpianon äitinsä selän takana ja ostaa näillä rahoilla Aprilia MX -mopon Anton avustuksella, joka auttaakin Veetiä kunnostamaan kyseisen mopon. Mopoja huudetaan myös arvalla huutokaupasta tai löydetään romuttamolta. Jos rahat ovat vähissä, niin kekseliäs nuori rakentaa oman mopon vaikka osista. 

 Itselleni oli vähän vaikeaa välillä saada ote siitä mistä puhutaan, sillä en tiedä mopojen virityksestä tuskin mitään, ja sitä vähemmän vielä tunnen mopojen osia nimeltä. Muuten Lehtinen on kirjoittanut kirjan selkeästi ja tarinankulku on sulavaa. Kirjan henkilöt ovat samaistuttavia ja kiinnostavia. Kiinnostavuutta heihin lisää se, että jokainen eroaa jotenkin toisista henkilöistä. Vaikka nuoret ovat kaikki perhetaustoiltaan erilaisia ja luonteenpiirteetkin vaihtelevat, henkilöt tuntuvat tutuilta ja tarinoiden keskellä saattavat hieman sekoittuakin. Yksittäisten tarinoiden kautta rakentuu kokonaisuus, joka valottaa niin nuorten keskinäisiä suhteita kuin kertoo yleensäkin elämästä pikkukaupungissa. Kirja kuvailee täten mainiosti 2000-luvun nuoria, jotka puuhailevat paljon mopojen parissa. Lehtinen on laittanut kaiken keskukseksi mopot ja niiden rassauksen, vaikkei suurinkaan osa kirjan tapahtumista edes liity mopoihin. Siinä samalla hoidellaan ihmissuhteita, kasvetaan lapsuudesta nuoruuteen ja parannetaan maailmaa. Lukija ajattelee lukevansa tavallista tarinaa eräästä Kitusen hallista ja siellä sijaitsevasta pajasta, jossa toimii kokonainen mopopaja. Oikeasti lukija lukee siitä, kuinka nämä nuoret harhailevat elämässään ja ihmissuhteissaan kasvaen ja löytäen omat polkunsa.

 Suosittelen tätä kirjaa nuorille, jotka ovat yli 12-vuotiaita, sillä kirjassa käsitellään huumeita ja sisältää muutamia homoihin ja mopointoilijoihin liittyviä vitsejä, joita tätä nuoremmat eivät välttämättä tajua.